Ilta perheissä
Perjantai-iltamme (14.4) kruunautui Istituzione d’istruzione superiore Ada Gobetti Marchesini -koulun opiskelijoiden luona syötyyn illalliseen. Kokoonnuimme kaikki Piazza Vittorion aukiolla ennen kuin jakauduimme kaikki eri perheisiimme. Otimme koko poppoo kuvan muistoksi ja sitten opettajamme kertoi kenen luo kuka meneekin. Perheisiin menimme yleisesti ottaen pareittain per perhe.
Tässä blogissa kerron pääsääntöisesti minun eli Sagiran ja mukana olleen Alisan illasta, mutta muutaman muun opiskelijan illallisperheitten kuvat näkyvät alla.
Minulla ja Alisalla oli perhe, jossa vanhemmat olivat sen ajaksi lähteneet muualle, mutta heidän lapsensa eli he keiden kanssa olimme, jäivät valmistamaan meille illallista ja ohjelmaa.
Minä ja Alisa päädyimme perheeseen, jossa oli viisi henkilöä. Kaksi heistä ovat siskoksia. Koti, jossa olimme, oli heidän. Vanhemmat olivat poissa ja siksi siellä oli siskoksien kolme ystävää. Meitä oli siis yhteensä seitsemän henkilöä laskettaessa meidät mukaan.
Koti, jonne tulimme, sijaitsi vähän kauempana Torinon keskustasta. Sieltä oli hienot näkymät vuoristolle ja luontoa oli mukavasti ympärillä. Perhe, jonne tulimme, asuu kerrostalossa. Asuntoon pääsee suoraan ulkoota eli mitään tavallisia käytäviä ei ollut, vaan tultiin ulkohissillä ylös ja asuntoon sisälle. Ennen kuin tulimme lähemmäs heidän pihaansa, meitä vastaan tuli ihana Marley -niminen, neljäkuukautinen kultainennoutajapentu! Menimme hetkeksi ulkoilemaan koiran kanssa heidän piha-alueellensa ja pian pääsimmekin sisälle. Meitä vastaan tuli Federica, joka oli kotona vielä sen aikaa, kun kävimme lyhyellä happihyppelyllä.
Minulle ja Alisalle osui todella mukava perhe omine ystävineen. He kaikki opiskelevat yllä mainitussa koulussa ja heidän pääaineensa, jota he siellä opiskelevat, on kemia. Henkilöistä nuorin oli 18-vuotias ja vanhin 20-vuotias.
Nyt voisin kertoa, että mitä perhe tarjosi meille illalliseksi. Söimme alkupalan, pääruoan ja jälkiruoan. Alkupalaksi meille tarjottiin leipätikkuja, johon oli kääritty ympärille pekonia tai kinkkua. Tarjolla oli myös lihapaloja, joiden päällä oli tikku ja siitä sai ottaa. Alkuruoka ja pääruoka olivat siis lihapainotteisia. Pääruoaksi söimme lasagnea, jossa oli myös lihaa. Juomaksi meille tarjottiin tavallista limpparia. Jälkiruoaksi söimme heidän itse tekemää mansikkajuustokakkua ja lopuksi he vielä ehdottivat, että haluammeko teetä/kahvia yms. mutta olimme jo niin täynnä, ettemme enää jaksaneet. Pari opiskelijaa meidän ryhmästämme lähtivät kasvispainotteisesti syövien perheiden luokse, onneksi oli semmoinenkin mahdollisuus!
Ruoka oli kaiken kaikkiaan todella hyvää ja samalla kun söimme, keskustelimme Suomen ja Italian koulujärjestelmästä, ylipäätänsä opiskelusta, katsoimme paikallista ohjelmaa telkkarista sekä opetimme heille vähän suomen kielen sanoja ja he meille italian kielen sanoja. Näytimme myös netistä millainen Suomi on, koska he eivät ennen ole nähneetkään siitä mitään, tiesivät vain että täällä on kylmä. Kun olimme tuoneet heille tuliaisia (Fazerin suklaata, lakua ja salmiakkia) he olivat todella innoissaan siitä ja maistoivat heti. Kaikille maistui Fazerin suklaa ja yllättävää oli se, että he pitivät salmiakista aika paljon. Muidenkin perheissä oltiin keskustelu opiskelusta, meidän kaikkien matkasta ja omista perheistä ja jokainen pari/porukka toi omalle perheelleen tuliaisia.
Sara ja Johanna sekä heidän perheensä
Kun ruoat oli syöty ja keskustelut keskusteltu, aloimme pikkuhiljaa lähtemään takaisin aukiolle, josta lähdimmekin heille päin. Olimme kaiken kaikkiaan noin 2.5-3 tuntia heidän luonaan. Menimme takaisin yhden heistä autolla. Vaikka yksi ryhmä tulikin vähän myöhässä, niin silti loppujen lopuksi tapasimme toisemme samalla aukiolla ja lähdimme bussilla takaisin hotellille. Tulimme noin puolen yön aikoihin ja siksi kaikki olivat aika väsyneitä, kuten voikin jo arvata.
Laura ja Jasmin
Saimme kuitenkin tutustua heihin mukavissa olosuhteissa ja naurettua tuli aika paljon. Siinä oppi samalla toisen maan kulttuurista ja ihmisistä, heidän tavoistaan ja luonteestaan sekä mielenkiinnon kohteistaan. Olemme olleet yhteydessä heihin jopa matkan jälkeenkin, kysellen heidän kuulumisiaan ja toisinpäin. Ilta oli unohtumaton ja mukava kaikille meille opiskelijoille tällä matkalla! :)
Kristina ja Sara
